Ekosysteemitilinpidon avulla kohti kestävää yhteiskuntaa
Ekosysteemitilinpidon tavoite ja hyödyt
Keskeinen kansantalouden mittarimme bruttokansantuote (BKT) ei ota huomioon ekosysteemien ja sen tarjoamien palvelujen kestämätöntä käyttöä eikä ihmistoiminnan aiheuttamaa tai kiihdyttämää ekosysteemien tilan heikkenemistä, esimerkiksi vesistöjen rehevöitymistä, kiihtyvää sukupuuttoaaltoa ja ilmastohätätilaa. Koko maailmanlaajuinen talousjärjestelmämme, sekä sitä ohjaava politiikka, vaatii systeemistä muutosta. Yksi tärkeimmistä työkaluista tämän tavoitteen saavuttamiselle on ekosysteemitilinpito.
Ekosysteemitilinpito laajentaa perinteistä kansantalouden tilinpidon järjestelmää ottamalla kokonaisvaltaisesti huomioon niin luonnon ekosysteemipalveluiden tuomat hyödyt kuin ihmistoiminnan luonnolle aiheuttamat haitat ihmiskunnalle ja taloudelliselle toiminnalle. Ekosysteemitilinpito nostaa luontopääoman tasavertaiseksi inhimillisen, fyysisen ja sosiaalisen pääoman rinnalle, integroiden luonnon ekosysteemit kiinteäksi osaksi kansantaloutta, sekä tuomalla paremmin näkyväksi taloudellisen toiminnan ja ekosysteemien välisen riippuvuussuhteen.
Ekosysteemitilinpito kokoaa yhteen olemassa olevaa tietoa ekosysteemien laajuudesta, tilasta sekä niiden tuottamista palveluista ja käytöstä. Tavoitteena on tuoda ekosysteemien merkitys kansantaloudelle ja ihmiskunnalle osaksi jo vakiintunutta kansantalouden tilinpitoa. Ekosysteemitilinpito mahdollistaa muun muassa ekosysteemeissä tapahtuvien muutoksien systemaattisen seurannan, alueellisten eroavaisuuksien havaitsemisen sekä erilaiset skenaariotarkastelut, joilla voidaan esimerkiksi arvioida erilaisten politiikkasuositusten taloudellisia, työllisyys- ja ekosysteemivaikutuksia.
Toisaalta ekosysteemitilinpito tuottaa numeerista tietoa luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta: mittaamalla ja seuraamalla ekosysteemipalveluiden virtaamista niiden käyttäjille, sekä tässä tapahtuvia muutoksia, voidaan tehdä päätelmiä, onko tämä vuorovaikutussuhde kestävällä vai kestämättömällä pohjalla. Kuitenkin jo pelkästään yleisen tietoisuuden lisääntyminen ihmistoiminnan, luonnon ja talouden erottamattomasta yhteydestä on jo itsessään erittäin tärkeä ekosysteemitilinpidon tavoite.
Biofysikaalisten suureiden lisäksi tilinpitoa voidaan tehdä rahamääräisesti. Luonnon tuottamia lukuisia hyötyjä ei useinkaan hinnoitella markkinoilla ja ne jäävät taloudellisessa päätöksenteossa huomioimatta. Rahamääräinen ekosysteemipalvelutilinpito tuo konkreettisesti esiin luonnon tuottamien hyötyjen arvon.
Ekosysteemitilinpidon ja ympäristötilinpidon yhteys
Ekosysteemitilinpito on myös osa laajempaa ympäristötilinpidon kokonaisuutta. Ympäristötilinpito (SEEA eli System of Environmental Economic Accounts) koostuu tileistä ja taseista, joilla kuvataan luonnonvarojen käyttömääriä, luonnonvarojen käytöstä aiheutuvaa kuormitusta sekä ympäristönsuojelun taloutta ja liiketoimintaa. Ympäristötilinpidon tilit ovat tyypillisesti sektorikohtaisia, kuten metsä-, vesi- ja energiatilit. Ekosysteemitilinpito eroaa muista ympäristötilinpidon tileistä kahdella merkittävällä tavalla.
Ensimmäiseksi tilinpidon kohteena ovat luonnonvarojen sijaan kaikki maapallon ekosysteemit sekä niiden tuottamat ekosysteemipalvelut. Näin ollen myös sellaiset ekosysteemipalvelut, joista ei synny markkinoilla myytäviä tuotteita tai palveluita, tulevat huomioiduksi.
Toiseksi ekosysteemitilinpidossa on alueellinen ulottuvuus – tilien sisältämä tieto voidaan esittää niin tilinpidon tauluina, kuin erilaisina karttaesityksinä. Tämä mahdollistaa ekosysteemitilinpidon tietojen yhdistämisen muihin paikkatietopohjaisiin suunnittelujärjestelmiin ja tietokantoihin.
Ekosysteemitilinpidon toimijat Suomessa
Ekosysteemitilinpitoa kehittävät Suomessa Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Toimeenpano vaatii eri toimijoiden tiiviin yhteistyön, selkeän vastuunjaon ja läpinäkyvän tiedonvaihdon lisäksi merkittäviä panostuksia osaamisen kehittämiselle, tiedonkeruulle ja resurssoinnille. Selkeästä vastuunjaosta ja resurssoinnista ei ole vielä päästy sopuun. Ekosysteemitilinpidon asettamat haasteet tiedon keruulle ovat tiedossa ja niiden voittamiseksi tietoa pitää kerätä usealla eri menetelmällä ja tilastoviranomaisten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja niiden tutkimusinfrastruktuurien sekä yritysten välisellä yhteistyöllä.
Ekosysteemitilinpidon toimijaverkosto
Ekosysteemitilinpidon toimijaverkosto on kesäkuussa 2022 perustettu vapaamuotoinen ekosysteemitilinpidosta kiinnostuneiden toimijoiden verkosto. Verkostoon kuuluu viitisenkymmentä suomalaista toimijaa, jotka edustavat eri viranomaisia, tutkimuslaitoksia, yliopistoja, kuntia ja yrityksiä. Verkostoa koordinoi Suomen ympäristökeskus.
Ekosysteemitilinpitoon liittyviä projekteja ja julkaisuja
Syken ekosysteemitilinpidon projekteja
- Developing statistics and accounts for ecosystem services, plastic waste and material flows - 2023-FI-ECOPLASMA (Syke, Luke, Tilastokeskus) 2024–2025
- Kunnallinen ekosysteemitilinpito kaupunkien viher- ja vesialueiden arvon mittaamisessa (Countecos) (Sitra, Espoon kaupunki, Pirkkalan kunta, Tampereen kaupunki, Syke) 2023–2025
- Suomen Ekosysteemiobservatorio (FEO) 2020–2024. Ekosysteemitilinpitoa käsiteltiin työpaketeissa 1 (Ympäristötiedon käyttö) ja 2 (Käytännön sovellukset ja testaukset).
- Developing pilot accounts for marine, freshwater and urban ecosystems and packaging materials – 2020-FI-ENVECOPACK (Syke, Luke) 2021–2023
- Urban experimental ecosystem accounting pilot in the Nordic cities (Syke, NINA) 2021
- From Marine Ecosystem Accounting to Integrated Governance for Sustainable Planning of Marine and Coastal Areas – MAREA (Syke) 2020–2022
- Novel methods for the accounting of forest ecosystems and circular materials - 2019-FI-ENVECO (Syke, Luke) 2020–2021
- Mereisten avainelinympäristöjen suojelu toiminnallisuudesta arvottamiseen – MERIAVAIN (Syke), 2018–2021
- Mapping and Assessment for Integrated Ecosystem Accounting – MAIA (Syke, osana konsortiota), 2018–2022
- From existing environmental and economic data and models to experimental accounting of marine, freshwater and forest ecosystem services in Finland - 2018-FI-ECOSYSTEMS (Syke, Luke) 2018
- Arctic Freshwater Capital in the Nordic Countries (Syke) 2016–2018
- Kohti ekosysteemitilinpitoa - ESTAT-EEA (Syke, Luke) 2017–2018
- Kansallinen ekosysteemipalveluiden taloudellisen merkityksen arviointi (Suomen TEEB) (Syke) 2013–2014
Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (Syke, Luke)
- Costadone, L., Lai, T.-Y., Hurskainen, P., Kopperoinen, L. (2024). Co-creating urban ecosystem accounting: Physical and monetary accounts of runoff retention service provided by urban green spaces. Ecosystem Services 65, 101576.
- Lai, T.-Y., 2020. Valuing marine natural capital with multiple ecosystem services for ecosystem accounting by different valuation approaches (manuscript in doctoral dissertation). University of Helsinki
- Lai, T.-Y., Salminen, J., Jäppinen, J.-P., Koljonen, S., Mononen, L., Nieminen, E., Vihervaara, P., Oinonen, S., 2018. Bridging the gap between ecosystem service indicators and ecosystem accounting in Finland. Ecological Modelling 377, 51–65.
- Lankia, T., Neuvonen, M., Pouta, E., Sievänen, T., Torvelainen, J., 2020. Outdoor recreation in ecosystem service accounting: pilot accounts from Finland. Scandinavian Journal of Forest Research 35, 186–197.
- Mononen, L., Auvinen, A.-P., Ahokumpu, A.-L., Rönkä, M., Aarras, N., Tolvanen, H., Kamppinen, M., Viirret, E., Kumpula, T., Vihervaara, P., 2016. National ecosystem service indicators: Measures of social-ecological sustainability. Ecological Indicators, Developing and Applying Ecosystem Services Indicators in Decision-Support at Various Scales 61, 27–37.
- Oinonen, S., Gronbaek, L., Laukkanen, M., Levontin, P., Lindroos, M., Nieminen, E., Parkkila, K., Pintassilgo, P., Pulkkinen, H., & Romakkaniemi, A. (2016). International Fisheries Management and Recreational Benefits: The Case of Baltic Salmon. Marine Resource Economics, 31(4), 433-451.
- Salminen, J.M., Veiste, P.J., Koskiaho, J.T., Tikkanen, S., 2018. Improving data quality, applicability and transparency of national water accounts – A case study for Finland. Water Resources and Economics 24, 25–39.
- Virtanen, E.A., Viitasalo, M., Lappalainen, J., Moilanen, A., 2018. Evaluation, Gap Analysis, and Potential Expansion of the Finnish Marine Protected Area Network. Front. Mar. Sci. 5.
Opinnäytetyöt
Ekosysteemitilinpidon laskennan ja raportoinnin ohjeistus
Ekosysteemitilinpidon laskentaa ohjaavat kansainvälisellä tasolla YK:n tilastoyksikön tilastostandardi ja ohjeistus. Sen laatimiseen ovat osallistuneet asiantuntijat eri puolilta maailmaa. Teknisesti yksityiskohtaisempia ohjeita ekosysteemitilinpidon biofysikaaliseen mallintamiseen puolestaan löytyy erillisestä ohjekirjasta. YK:n ohjeet antavat raportoiville maille mahdollisuuden valita kunkin maan resursseille ja tietotasolle parhaiten sopivat lähtöaineistot ja menetelmät ekosysteemitilinpitoon. YK:n sivuilta löytyy myös ekosysteemitilinpidon verkkokurssi (vaatii rekisteröitymisen).
Euroopassa vastaavasti Eurostat yhdessä ekosysteemitilinpidon yhteistyöryhmän kanssa on laatimassa teknistä ohjeistusta EU:n tilastoasetuksen mukanaan tuomien velvoitteiden myötä.
Ekosysteemitilinpidolle oma EU:n tilastoasetus
Noin vuosikymmenen kestäneen kansainvälisen tutkimus- ja kehitystyön jälkeen, johon myös Suomi aktiivisesti osallistui, ekosysteemitilinpidon biofysikaaliset tilit hyväksyttiin kansainväliseksi tilastostandardiksi YK:n tilastokomitean kokouksessa maaliskuussa 2021.
Tilastostandardi tarkoittaa suositusta tilastojen tekemisestä yhtenäisillä käsitteillä, määritelmillä, luokituksilla ja tilien/tilastojen välisillä yhteyksillä. Suositus ei siis vielä velvoita tekemään tilastoja, mutta tukee niiden saattamista lakisääteisiksi. Tilastostandardiksi pääseminen merkitsi, että ekosysteemitilinpidon tilastokehikko nähtiin riittävän valmiiksi maailmanlaajuiseen toteutukseen, mikä helpottaa maiden välistä vertailua ja edesauttaa merkittävästi esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen seurantaa.
Samaan aikaan Eurostat, sitä tukeva ekosysteemitilinpidon yhteistyöryhmä ja Euroopan ympäristö- ja energiatilastojohtajat (DIMESA) valmistelivat ympäristötilinpitoasetuksen laajennusta, jossa ekosysteemitilinpito otettiin mukaan uudeksi EU:n jäsenmaita velvoittavaksi osaksi.
Uusi tilastoasetus hyväksyttiin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa 6. joulukuuta 2024 ja se astui voimaan 26. joulukuuta 2024. Asetuksen mukaan ensimmäiset referenssivuoden 2024 raportoinnit on jokaisen EU-jäsenmaan toimitettava vuonna 2027.
Syke osallistuu Eurostatin ekosysteemitilinpidon yhteistyöryhmän työhön aktiivisesti Suomen edustajana. Tilastoasetuksen laatimisen lisäksi työhön kuuluu mm. teknisten ja metodologisen ohjeistuksen kehittämistä sekä ekosysteemitilinpidon mallinnustyökalujen testausta.
Yhteistyöryhmän kokousmateriaalit pöytäkirjoineen ovat julkisia ja löytyvät EU:n CIRCABC-palvelusta.
Lisätietoja Syken asiantuntijoilta
- Luonnonvara- ja ympäristötalous, ekosysteemipalvelut ja -tilinpito, luontopääoma: ryhmäpäällikkö Soile Kulmala
- Akvaattinen ekosysteemitilinpito, ekosysteemipalveluiden rahallinen arvottaminen: erikoistutkija Liisa Saikkonen
- Merien ekosysteemipalvelut ja ekosysteemitilinpito, tutkija Susanna Jernberg
- Ekosysteemitilinpito, ekosysteemipalveluiden rahallinen arvottaminen: tutkija Tin-Yu Lai (English only)
- Ekosysteemipalvelut, urbaani ja kunnallinen ekosysteemitilinpito: erikoistutkija Leena Kopperoinen
- Ekosysteemien laajuus ja tila, ekosysteemitilinpidon tilastoasetus ja Eurostatin yhteistyöryhmä: erikoistutkija Pekka Hurskainen
Tämä sivusto toteutettiin osana Eurostat Grants -hanketta "2020-FI-ENVECOPACK", rahoituspäätös 101023419.